Itäinen rantarata on sijoitus Suomen tulevaisuuden kasvuun

Itäinen rantarata lisää Suomen kilpailukykyä ja luo huomattavia synergiaetuja etelän satamille ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueelle pitkällä aikavälillä, käy ilmi WSP Finlandin tuoreesta selvityksestä Itäinen rantarata – Synergiaa etelän satamille ja liikkuvuutta työvoimalle. Itäinen rantarata on suurena infrastruktuurihankkeena ajankohtainen etenkin, kun koronaviruksen aiheuttama kansanterveydellinen kriisi on ohi ja taloutta ryhdytään elvyttämään rakenteellisesti.

”Suomi, Eurooppa ja koko maailma ovat syöksymässä syvään talouskriisiin. Nyt täytyy priorisoida sellaisia hankkeita, jotka edistävät teollisuuden kilpailukykyä ja ulkomaankauppaa. Ratahankkeissa täytyy kiinnittää nykyistä enemmän huomiota tavaraliikenteeseen sekä ymmärtää ratojen ja satamien merkitys uusien teollisten investointien vetovoimatekijänä”, toteaa johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy:stä.

WSP Finlandin selvitys tarkastelee Itäisen rantaradan tuomia pitkän aikavälin mahdollisuuksia Suomelle, nykyisten rautatiepalveluiden ja tavaravirtojen tarkastelun lisäksi. Itäinen rantarata valmistuu aikaisintaan 2030-luvulla, jolloin toimintaympäristömme on erilainen kuin nyt. Rautatieliikenteen asiantuntijoiden johdolla tehtyyn selvitykseen on kysytty myös etelän satamien näkemyksiä tulevaisuuden toimintaympäristöstä.

Enemmän kuin ratainvestointi – hyötyjinä myös satamat ja teollisuus

Itäisen rantaradan reitillä sijaitsevat Suomen kolme suurinta satamaa: Kilpilahti, HaminaKotka ja Helsinki sekä kaksi pienempää satamaa, Loviisan ja Tolkkisten satamat. Itäinen rantarata yhdistää nämä profiililtaan erilaiset satamat toisiinsa vetovoimaiseksi vyöhykkeeksi ja tarjoaa synergiaetuja satamien välille.

Itäisen rantaradan ansiosta satamien vyöhyke tulee saavutettavaksi kaikkialta Suomesta, ja tavarantoimitukset koko Suomesta saadaan paremmin ohjattua satamiin. Saavutettavuus houkuttelee laajasti teollisuuden investointeja satamien yhteyteen ja Itäisen rantaradan varrelle. Erityisesti bio- ja kiertotalouden investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia satamien vyöhykkeelle tulevaisuudessa.

”Teollisuus, erityisesti metsä-, kemia- ja metalliteollisuus, sijoittuu yhä useammin satamien läheisyyteen ja edellyttää hyviä rautatieyhteyksiä. Itäinen rantarata edistää Suomen vetovoimaa investoinneille pienteollisuudesta suuriin toimijoihin”, Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm kuvaa.

Rautatiehen kytketty satamien vyöhyke vahvistaisi entisestään Suomen edellytyksiä kilpailla
kauttakulkuliikenteestä eli. ns. transitoliikenteestä Venäjälle. Satamat voivat vastata erilaisiin kuljetustarpeisiin jatkuvasti kehittyvillä transitomarkkinoilla. Itäinen rantarata lyhentäisi maakuljetusmatkaa Venäjälle.

”Itäinen rantarata lisää koko Suomen kilpailukykyä ja vahvistaa Suomen asemaa Venäjän kauttakulkuliikenteessä. Näillä on merkittävä talouskasvua edistävä vaikutus”, Lindholm toteaa.

Infrastruktuurihanke talouden elvyttäjänä

Parhaillaan Suomea ja koko maailmaa koettelee koronaviruksesta johtuva kriisi. Kun viruksen aiheuttama akuutti kansanterveydellinen kriisi on ohi, kääntyy katse talouden finanssipoliittiseen elvyttämiseen. Investoinnit ratahankkeisiin ovat olleet perinteisiä talouden elvytyskeinoja.

Itäinen rantarata ratahankkeena olisi sijoitus suomalaisen talouden kasvuun pitkällä aikavälillä sekä osaltaan tukisi myös talouden elpymistä koronaviruksen aiheuttamasta akuutista kriisistä.
Itäinen rantarata on miljardiluokan ratahanke, joka yhdistää pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen itäiselle rannikolle ja Itä-Suomeen. Radan vaikutuspiirissä asuu yli kaksi miljoonaa suomalaista, pääkaupunkiseutu ja koko Itä-Suomi huomioiden. Satamien kautta kulkee yli puolet Suomen ulkomaankaupan viennistä.
Itäinen rantarata toisi nopeimman yhteyden myös Venäjälle. Matkustuspotentiaali Venäjältä on valtava: viime vuonna Allegrolla tehdyt junamatkat viiden miljoonan asukkaan Pietarista kasvoivat 15 prosentilla edellisvuoteen verrattuna.

Itäinen rantarata vahvistaa pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta kestävästi

Itäinen rantarata avaa pendelöintisuunnan rautateitse pääkaupunkiseudulta itään. Itäinen rantarata mahdollistaa kestävän kehityksen mukaisen, nopean pendelöinnin pääkaupunkiseudulle ja on osaltaan turvaamassa pääkaupunkiseudun työvoiman saatavuutta. Itäisellä rantaradalla tehtäisiin yli 845 000 työmatkaa vuodessa (arvio perustuu nykyisiin pendelöintimääriin). Vuotuiseksi matkustajamääräksi arvioidaan 7,2 miljoonaa.

Työmatkaliikenteen kasvupotentiaali on suuri.
”Kun pendelöintiliikenne ei ole ainoastaan tieverkoston varassa, vahvistuu pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue kestävästi. Merellisten kaupunkien potentiaali toteutuu radan myötä. Kohtuuhintainen asuminen houkuttelee uusia asukkaita, esim. 40 000 uutta asukasta, joista 10 000 pendelöi, tekee yli 4 miljoonaa uutta työmatkaa vuodessa”, Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö toteaa.

Raportti kokonaisuudessaan:
WSP raportti: Itäinen rantarata – Synergiaa etelän satamille ja liikkuvuutta työvoimalle