C21-kaupunginjohtajat: Lakiesitystä valmiuteen ja varautumiseen tehtävistä muutoksista ei tule viedä eteenpäin

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamiseksi valmiuden, varautumisen ja häiriötilanteiden sääntelyn osalta. Suomen 21 suurimman kaupungin kaupunginjohtajat katsovat, että esitys ei paranna, vaan pikemminkin heikentää mahdollisuuksia johtaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä muita kriittisiä palveluja poikkeusoloissa.
Lakiesitys rikkoisi toteutuessaan nykyiset, hyvin toimivat rakenteet, aiheuttaisi päällekkäistä työtä ja lisäisi kustannuksia. Näin merkittävät, kuntien tehtäviin, toimivaltaan ja itsehallintoon liittyvät esitykset tulee valmistella huolellisesti sekä yhteistyössä kuntakentän kanssa, ei keskellä kriisiolosuhteita.

Esityksen mukaan sairaanhoitopiireille, joissa on yliopistollinen sairaala, annettaisiin tehtäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen valmiussuunnittelun johtaminen ja yhteensovittaminen sekä ajantasaisen tilannekuvan ylläpitäminen. Kunnan ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen johtamis- ja järjestämisvastuun siirto valmius- ja häiriötilanteessa yliopistosairaalan sairaanhoitopiirille vaarantaa kokonaistilanteen hallinnan. Sairaanhoitopiirillä ei ole osaamista eikä kapasiteettia peruspalvelujen ja sosiaalihuollon johtamiseen.

Kaupunginjohtajat katsovat, että esitys aiheuttaa sekaannusta nyt hyvin toimiviin alueellisiin vastuu- ja johtosuhteisiin ja luo epävarmuutta käsillä olevan epidemian hoitamiseen.
Esityksen nopeaa valmisteluaikataulua perustellaan erityisesti covid19-pandemiasta johtuvilla poikkeusoloilla. Kaupunginjohtajien näkemyksen mukaan poikkeusolot eivät ole riittävä peruste liian kireälle aikataululle. Esitetyn kaltainen merkittävä muutos vaatisi erityisen perusteellisen valmistelun olivatpa olosuhteet mitkä tahansa.

Kuntien ja kuntayhtymien vastuita ja tehtäviä perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja varautumisen osalta ei ole esityksessä otettu riittävästi huomioon kuten ei myöskään esitettyjen muutosten vaikutuksia kuntien ja kuntayhtymien toimintaan. Esitys sisältääkin puutteita ja se on valmisteltu kapea-alaisesti. Se ei myöskään vastaa niihin keskeisiin ongelmiin, joita nyt käsillä olevan häiriötilan johtamisessa on ilmennyt. Varautumisen kehittämisessä tulisi ottaa huomioon myös muita poikkeavia tilanteita kuin pandemiatilanteet. Näitä ovat esimerkiksi laajat vesi- tai sähköhäiriöt tai muut infraan liittyvät vakava häiriötilat.

Voimassa oleva lainsäädäntö antaa hyvät ja riittävät edellytykset ratkaista havaittuja ongelmia akuutin kriisin aikana. Esimerkiksi yhteistä tilannekuvaa ja kriisijohtamista varten tarvittavaa tiedonvaihtoa voidaan parantaa nykylainsäädännön puitteissa. Keskeisintä tältä osin on, että tietojen vaihtoa ja kokonaiskuvan muodostamista parannetaan valtionhallinnon eri toimijoiden kesken ja myös valtion, suurten kaupunkien ja sairaanhoitopiirien kesken. Yksittäisillä ja kiireellä toteutettavilla lainsäädäntömuutoksilla sen sijaan ei ratkaista tässä tilanteessa haasteita, jotka ovat pääasiassa toiminnallisia.

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat.
Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.