Kotka panostaa pyöräliikenteeseen – lautakunta päättää kehittämisperiaatteista

Kotkan kaupunki on laatinut pyöräliikenteen kehittämissuunnitelman, jonka tavoitteena on sekä pyöräliikenteen että jalankulun olosuhteiden parantaminen kaupungissa. Kaupunginrakennelautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 17.3.

Suunnitelma liittyy kaupunginvaltuuston syksyllä 2019 hyväksymään ”Kestävän liikkumisen Kotka” -ohjelmaan, johon on koottu Kotkan kestävän liikkumisen visio, linjaukset, tavoitteet ja mittaristo sekä tavoitteiden saavuttamista tukevat toimenpiteet.
Ohjelmaa tarkennetaan kulkutapakohtaisilla kehittämissuunnitelmilla ja ensimmäisenä päätettiin laatia pyöräliikenteen kehittämissuunnitelma.

Sekä varsinainen ohjelma että pyöräliikenteen kehittämissuunnitelma laadittiin liikkumisen ohjauksen valtionavustuksella, jota Liikenne- ja viestintävirasto myönsi Kotkalle vuodelle 2019 yhteensä 60 000 euroa.

”Pyöräliikenteen kehittämissuunnitelmassa osoitetaan tärkeimmät periaatteet pyöräliikenteen olosuhteiden parantamiseksi. Niitä ovat esimerkiksi pääreittien laadun ja sujuvuuden varmistaminen, pyöräliikenteen erottelu jalankulusta, vilkkaimpien osuuksien pyöräliikenteen omat järjestelyt, pyöräliikenne ja mopot ajoradalle aina kun mahdollista sekä pyöräpysäköinnin laadukas järjestäminen”, kertoo yleiskaavoittaja Pauli Korkiakoski Kotkan kaupunkisuunnittelusta.

Sujuvalla liikkumisella keskusten välillä tarkoitetaan sitä, että pyöräliikenne on erityisen sujuvaa, turvallista ja ympärivuotisesti mahdollista keskuksissa ja merkittävimpien asutuskeskittymien välisillä väylillä. Parhaimmillaan se on nopeampaa kuin autoliikenne.

Tavoitteena laadukkaat pääreitit ja perusverkko

Kehittämissuunnitelmassa on tunnistettu Kotkan pyöräliikenteen verkosto tavoitevuonna 2030. Se koostuu laadukkaista pääreiteistä ja perusverkosta, mikä kattaa kaikki muut reitit.

Pääreitit tarkoittavat sellaisia pyöräliikenteen yhteyksiä, jotka yhdistävät merkittäviä alueita ja palveluita toisiinsa ja palvelevat suurta liikennemäärää. Jos suoria viheryhteyksiä ei ole tarjolla, mukailevat ne yleensä pääkatuja suorina valtaväylinä. Pääreiteillä ajaminen on erityisen turvallista, sujuvaa ja ennakoitavaa. Myös talvipyöräily on miellyttävää pääreiteillä. Pääreitit ovat osa Kotkan brändiä.

Pääreiteiksi on valittu sellaiset yhteydet, jotka palvelevat mahdollisimman suurta osaa väestöstä, työpaikoista ja palveluista. Pääreitistöön on osoitettu myös tärkeimmät yhteystarpeet, joita ei nykytilanteessa ole vielä olemassa tai ne vaativat merkittävää parantamista. Pääreitistöä on yhteensä 102 kilometriä, joista 75 kilometriä on olemassa olevia ja 27 kilometriä yhteystarpeita eli kokonaan uusia väyliä.

Perusverkko tarkoittaa kaikkia muita yhteyksiä, joilla pyöräliikenne on sallittu. Tällaisia yhteyksiä ovat useimmat pyörätiet ja ajoradat, virkistys- ja ulkoilureitit, puistoalueet, kävelykadut tai torit. Taajama-alueen ulkopuolella siihen voidaan laskea myös yksityistiet ja polut.
Perusverkkoon eivät kuulu jalkakäytävät, yksityiset pihat tai sellaiset ajoradat, joiden yhteydessä on pyörätie tai joilla pyöräily on erikseen kielletty (esim. moottoritie). Suurin osa liikenneverkosta on perusverkkoa.

Pyörällä vaivatta kaikkiin osoitteisiin

Suunnitelman perusperiaatteena on, että pyörällä pitää päästä vaivatta kaikkiin osoitteisiin kaupungissa. Jos pyöräliikennettä verrataan joukkoliikenteeseen, pääreitit vastaavat joukkoliikenteen nopeita runkolinjoja ja perusverkko liityntäliikennettä, joka vie asiakkaan runkolinjan luokse.

Valtaosa nykyisistä ja potentiaalisista pyörämatkoista sijoittuu suurelta osin pääreiteille. Siksi pääreiteille on korkeammat laatuvaatimukset kuin perusverkolle. Perusverkon tärkeyttä ei kuitenkaan saa unohtaa, ja myös sen olosuhteita pitää kehittää aktiivisesti. Myös pyöräpysäköinti on erittäin tärkeä osa pyöräliikenteen kehittämistä, sillä jokainen pyörämatka alkaa ja päättyy pyörän pysäköimisellä.

”Edistämistoimen kannalta on oleellista, että tunnistetaan pyöräliikenteen pääreitit. Tämän jälkeen päästään käymään läpi tärkeimpien yhteyksien epäkohdat ja linjaamaan yhteysvälien toteutustavat. Lopulta toteutuksen kautta pitäisi päästä siihen, että pääreitistö erottuu laadukkuudellaan myös käytännössä”, sanoo Korkiakoski.

Kehittämislinjaukset viedään käytäntöön

Kehittämissuunnitelmassa esitetään toimenpiteet, joilla pyöräliikenteen kehittämislinjaukset viedään käytäntöön tulevina vuosina. Suunnitelmassa on myös esitetty pääreittien alustava priorisointi.
”Suunnitelmassa on alustavasti priorisoitu yhteysvälien kehittämistarvetta. Alustavasti sen vuoksi, että korjauksiin ja investointeihin vaikuttavat myös hyvin monet muut asiat. Oleellista on, että jatkossa pyöräliikenteen olosuhteita kehitetään pyöräliikenteen omista lähtökohdista – ei vain muiden hankkeiden sivutuotteina”, Korkiakoski sanoo.

Tärkeimmät kehittämistarpeet sijoittuvat keskustoihin, Kotkansaarelle ja Karhulaan, ja niiden välisiin yhteyksiin. Näillä alueilla on suurin pyöräilypotentiaali, mutta paljon epäloogisia ja katkonaisia yhteyksiä, kapeita jalkakäytävätasoisia pyöräteitä, reunakiviä ym. ongelmakohtia, jotka vaikuttavat sekä laatuun että turvallisuuteen.

Toimenpiteet pyöräliikenteen olosuhteiden kehittämiseksi ovat pääkohdittain seuraavat:

• Pyöräliikenteen laskennat
• Pyöräliikenteen pääreittien inventointi
• Pyöräliikenteen järjestelyiden määrittely
• Pääreittien hankkeistus
• Pyöräpysäköinnin yleissuunnitelma
• Opastus- ja viitoitussuunnitelma
• Muut toimet (mm. kunnossapito, pyöräliikenteen seuranta, markkinointia)

Liitteenä Kotkan pyöräliikenteen kehittämissuunnitelma