Karhulan keskusta uudistuu – osayleiskaava luonnosvaiheessa

Karhulan keskustan osayleiskaava on edennyt luonnosvaiheeseen. Kaupunkirakennelautakunta käsittelee sitä kokouksessaan 17.3.
Kaavaluonnoksessa linjataan alueen tulevaa kehitystä ohjaavia periaatteita ja ratkaisutapoja. Päämääränä on ollut Karhulan keskustan elinvoiman ja viihtyisyyden vahvistaminen tulevaisuudessa. Yleiskaavassa osoitetaan Karhulan keskustan elävyyteen, uudistumiseen ja täydennysrakentamiseen, liikennejärjestelmään, arvokkaan kulttuuriympäristön suojeluun sekä siniviherrakenteeseen liittyviä tarpeita.

”Olen tyytyväinen siihen, että kaavaluonnos oikeasti osoittaa, että muutos Karhulan keskustassa on mahdollinen. Se edellyttää vahvaa ja laaja-alaista yhteistyötä. Suurissa uudistamisprosesseissa tulee varmuudella myös yksittäisiä ristiriitoja. Ratkaisun avaimet näkemyseroihin löytyvät laajasta yhteisestä päämäärästä, mikä osayleiskaavassa nyt kuvataan. Kannustankin osallistumaan keskusteluun ja esittämään rohkeasti mielipiteitä luonnoksesta ”, sanoo yleiskaavoittaja Pauli Korkiakoski.

Täydennysrakentaminen lisää elinvoimaa ja mielenkiintoisia asuinpaikkoja

Kaava mahdollistaa Karhulan ydinalueen kehittämisen siten, että se on tulevaisuudessa entistä vahvempi kaupan ja palveluiden keskittymä.
”Keskustan kehittäminen olemassa olevissa kortteleissa edellyttää innovatiivisia ja rohkeitakin ratkaisuja. Myös julkisten palveluiden investoinnit, kuten Karhulan koulukorttelin uudistaminen, ovat erittäin tärkeitä vaiheita, joilla voidaan vaikuttaa positiivisesti Karhulan elinvoimaan ja viihtyisyyteen”, yleiskaavoittaja Korkiakoski muistuttaa.

Täydennysrakentamiselle soveltuvien paikkojen osoittamisessa on huomioitu Kotkan kaupungin tavoitteet Karhulan keskustan elinvoiman lisäämisestä sekä mielenkiintoisten asuinpaikkojen mahdollistamisesta olemassa oleva rakennuskanta huomioon ottaen.
Täydennysrakentamisella tavoitellaan paitsi keskusta-alueen tiivistämistä ja uudistumista myös kaupunginosan luonteen johdonmukaista vahvistamista. Karhulan elinvoiman vahvistamisen kannalta tärkeimmät täydennysrakentamisen ja uudistamisen tarpeet sijaitsevat koulukorttelin lisäksi keskustan ydinalueilla: torin ja kanjonin ympäristössä, Sammonaukiolla ja oikeustalon korttelissa.

”Uusina tulevaisuuden houkuttelevina asuinympäristöinä kaavassa osoitetaan useita erityyppisiä mahdollisuuksia. Esimerkiksi Jokikaupunki ja Hiomonlaakso Ahlströmintien eteläpuolella, Helilän koululta vapautuva kortteli, Shanghain alue, Sairaalanmäki ja Karhulan Hovin alueen itäreuna Kartanonkadun varrella korostavat Karhulan potentiaalia mielenkiintoisena asuinympäristönä. Alueilla on vahva historia ja niiden ominaispiirteet ovat tunnistettavia”, korostaa kaavoitusarkkitehti Oskari Orenius.

Karhulan keskustan kehittämisen kannalta yksi keskeisimmistä kysymyksistä on keskustan halkaisevan Karhulan kanjonin haittavaikutusten hallinta ja kattaminen. Kanjonin osalta tehtävällä ratkaisulla on laajat vaikutukset koko keskustan toimintoihin, luonteeseen, kaupunkikuvaan ja tulevaisuuden kehittämisperiaatteisiin.
Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehty selvitys tarkasteli vaihtoehtoisia ratkaisuja kanjonin kattamiseksi, tutkittiin niiden rakennetekniset vaatimukset ja toteuttamismahdollisuudet sekä arvioitiin vaikutukset.

Oreniuksen mukaan selvitys osoittaa, että kattaminen eri tavoilla on mahdollista, mutta kaikki vaihtoehdot edellyttävät toteutusvaiheessa vielä paljon yksityiskohtaista selvittämistä ja ratkaisujen hakua.
Vaihtoehtojen välinen kustannusarvio vaihtelee nykytilanteen parantamisen noin 2 – 2,5 miljoonasta eurosta kokonaan kattamisen noin 23 – 28 miljoonaan euroon. Kaavassa kanjonin kohdalla on uusi tai olennaisesti muuttuva keskustatoimintojen alue -merkintä, joka mahdollistaa kanjonin kokonaan tai osittain kattamisen. Merkintä mahdollistaa sekä rakentamista että kaupunkiaukion toteuttamisen kanjonin päälle.

Liikenteen järjestelyillä korostetaan jalankulkijoiden asemaa

Täydennysrakentamisen ohella liikenteen ja katutilojen kehittäminen on Karhulan tulevaisuuden uudistamisen kannalta erityisen olennainen asia. Osayleiskaavan yhteydessä laadittu liikennesuunnitelma konkretisoi yhtäaikaisesti valmistellun Kestävän liikkumisen Kotka – ohjelman periaatteita. Kaavalla luodaan edellytykset kävelykeskustan kehittämiselle.

Liikennesuunnitelmassa osoitetaan nykyistä vahvempi keskustalle tyypillinen liikennealue, jonka sisällä korostetaan jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita sekä katutilan viihtyisyyttä. Ajoneuvoliikennettä ei kuitenkaan unohdeta, sitä pyritään ohjamaan tietyille reiteille, joissa liikenteen sujuvuutta voidaan kehittää. Nykyisestä autoliikenteen ylikapasiteetista on tingittävä, jotta kestävien kulkutapojen asemaa saadaan alueella kohennettua.

Kaavassa ja liikennesuunnitelmassa osoitetaan jalankulkualueita ja korostetaan esteettömyyttä, yksisuuntaista pyöräliikenteen järjestelyä, kaistojen vähentämistä ajoneuvoliikenteeltä, 30 km/h nopeusrajoitusta kiertoliittymin rajatulle keskusta-alueelle ja joukkoliikenteelle uutta ratkaisua, jossa Karjalanteille tulevat kaukoliikenteen pysäkit ja Vesitorninkadun jaetun katutilan alueelle paikallis- ja seutuliikenteen pysäkit.

”On totta, että osoitettu muutos Karhulan liikennejärjestelyissä on suuri. Niin asukkailta saadun palautteen kuin asiantuntijanäkemysten mukaan on kuitenkin selvää, että muutosta tarvitaan. Merkittävää on, että vaikka keskusta-alueella korostetaan jalankulkua ja tehdään osin ajoneuvoliikennettä hidastavia ratkaisuja, niin sujuvampien liittymien, liikennevalojen vähenemisen, liikennevirtojen ohjauksen ja lyhyempien reittien ansiosta kokonaismatka-aika myös ajoneuvoliikenteelle pienenee”, korostaa yleiskaavoittaja Korkiakoski.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja viheralueet

Osayleiskaavalla esitetään olemassa olevien rakennussuojelukohteiden rinnalle joukkoa uusia suojeluarvot täyttäviä rakennuksia sekä kaupunkiympäristöjä. Asemakaavalla tai lailla suojeltujen 33 osayleiskaava-alueella sijaitsevan rakennussuojelukohteen rinnalle esitetään 31 uutta rakennussuojelukohdetta sekä lisäksi 14 merkittävää rakennusta.

Olemassa olevan alueellisen suojelun (valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja kansallinen kaupunkipuisto) rinnalle nostetaan myös seitsemän uutta ympäristönsuojelua täydentävää rakennus- tai kulttuurihistorian tai kaupunkikuvan kannalta arvokasta aluetta.

”Uudet kohteet ilmentävät Karhulan historian eri aikakausia ilmiöineen ja ihanteineen. Rakennussuojelu ei kuitenkaan saa lainvoimaa tämän yleiskaavan hyväksymisen myötä, vaan rakennussuojelu käsitellään yksityiskohtaisemmin asemakaavoituksessa”, täsmentää kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro.

Karhulan keskustan osayleiskaava vahvistaa myös viherrakenteen merkitystä ja sen tarjoamia monipuolisia virkistys- ja luontoarvoja. Kaavan laadinnan yhteydessä on tehty Maisema- ja viheraluesuunnitelma.
Suunnitelmaan perustuen kaavaan on osoitettu Karhulan keskustan viheraluerakenteen kannalta keskeisimpien viheralueiden ja niiden välisten yhteyksien toimiva, kattava ja yhtenäinen verkosto, joka huomioi niin ekologiset kuin virkistykselliset näkökulmat.

*******
Kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen kaavan nähtäville tulosta ja osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan erikseen.